Synkretismi

 Synkretismin määritelmä wikipedian mukaan: 

"Synkretismi on uskontojen toisiinsa sekoittumista ja yhteensulautumista. Synkretismi on uskontojen yleinen piirre, sillä kaikki uskonnot ovat ajan kuluessa muuttuneet ja omaksuneet kanssakäymisen tuloksena vaikutteita, ja uusia uskontoja on syntynyt entisten pohjalle.

Synkretismin käsite on uskontotieteessä ongelmallinen ja kiistanalainen. Uskontoja ei ole mahdollista luokitella synkretistisiin ja ei-synkretistisiin, eikä ole olemassa uskontoa, jossa ei ole minkään toisen perinteen vaikutusta."

Tuleeko meidän siis puolustaa omaa uskontoamme, kristinuskoa, sen sulautumiselta muihin uskontoihin nykypäivänä? Mielestäni on itsestäänselvää, että tulee.

Elämme senverran maallistuneessa yhteiskunnassa nykyään, että varsinkin luterilaisen kirkon piiriin on joko tarkoituksella tai sitten muita miellyttäen otettu aineksia muista uskonnoista, kuten joogaa ja muita idän uskontoja. 

Joogasta on haluttu tehdä kristillistä joogaa. Tulee kuitenkin muistaa, että sellaista joogaa ei ole olemassakaan, kuin kristillinen jooga. 

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/leif-nummela-kristinusko-ja-jooga-yhteensovittamattomia/

En ymmärrä, miksi mietiskelyyn ei sovi yksinkertaisesti raamatunluku ja rukous. Ihan tavallinen perinteinen rukous. Raamatunluku rauhoittaa jo itsessään ja usein sitä tekee myös itse rukous. Miksi nämä eivät kelpaa? Itse ajattelen sen johtuvan mm siitä, että halutaan miellyttää maailman ihmisiä.

Samoin jo aiemmin blogissani kirjoittamani labyrinttikävely kuuluu ilmiöihin, jotka eivät kuulu uudestisyntyneelle uskovalle.

Meidän uskovana tulee sen lisäksi, että puolustamme omaa perinteistä uskoamme, niin varoittaa synkretismin vaaroista.

"Vera Alder, New Agen profeetta, on sanonut: "Suunnitelmana on sulattaa yhteen kasvatus ja uskonto niin täydellisesti, että tulevaisuudessa olisi mahdoton sanoa, missä uskonto, kasvatus ja päivittäinen oleminen alkavat ja päättyvät." ( Marrs, Uhattu uusi sukupolvi, s.120 ). 

Suomalainen steinerkouluhan on jo sellainen"

Paavo Hiltunen, Mitä Rudolf Steiner todella opetti, WSOY, 1990.

Usko ei lisäänny eikä tule joogasta tai muusta mietiskelystä, jossa pääpainona on minä itse, jossa keskitytään omaan itseen Jeesuksen sijasta.

Raamatussa sanotaan Room. 10:17:

 "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."

Meidän tuleekin tuntea Sanaa, Raamattua, että emme eksyisi tänä pimeänä ja maallistuneena aikakautenamme ja tämän lisäksi puolustaa rohkeasti omaa uskoamme.